At last!

Tässä on ollut vähän ongelmia netin toiminnan kanssa, joten en eilen saanut tätä tekstiä julkaistua. Nyt sain keploteltua Nellyn huoneessa itselleni netin toimimaan. Eli:

1.4 lähdimme Helsinki-Vantaan lentokentältä Pariisin kautta Tokioon. Matkatavaroiden painorajoituksia jännitettiin, sillä ne olivat olleet joka paikassa hieman eroavat. Kävi ilmi, että ruumaan menevän matkalaukun paino saa olla max 20 kg (minulla oli 20,7 kg, eivätkä välittäneet) ja käsimatkatavarana kulkevan laukun paino saa olla max 8 kg (minulla yli 10 kg, eikä sitä kuitenkaan edes punnittu). Lisäksi matkustamoon sai viedä laukun lisäksi yhden "accessories-tavaran", eli käsilaukun, kameralaukun tms. Itse roikotin kameralaukkua, pientä käsilaukkua ja todella täyttä reppua mukana matkan ajan.



En oikein muistanut, miten lentokentällä piti toimia, mutta onneksi Nelly oli tehnyt lähtöselvityksen jo netissä etukäteen, niin meidän ei tarvinnut muuta kuin hommata lentokentän automaatista boarding passit molemmille menolennoille. Sitten vain kaikki käsimatkatavarat leviteltiin hihnalle koreihin (no ainakin nesteet ja elektroniset laitteet). Järkytyin tax free myymälöiden hintatasoa. Onneksi olin esim. ostanut fazerin 350 gramman konvehtilaatikoita vasta lentokentällä, sillä siellä ne maksoivat 6,20 € kpl! Eli kaikki oli noin 100% kalliimpaa, kuin ilman "tax freetä". Wtf, eikö siinä juuri pitänyt olla ideana, että tax free olisi halvempi.

Ensimmäinen lento Pariisiin meni hyvin ja perillä löysimme kentän monimutkaisuudesta ja laajuudesta huolimatta oikean terminaalin melko vaivattomasti. Seurasimme vain kylttejä. Saimme taivaltaa kentällä todella pitkän matkan ja yhdessä kohdassa menimme junallakin, joka kulki vain kahden terminaalin väliä. Saimme odotella todella kauan Pariisissa, sillä vaihtoon oli varattu runsaasti aikaa. Pariisin kenttä sai plussaa pleikkaripisteestä, mutta miinusta pöyristyttävistä hinnoista kahviloissa. Pariisissakin piti kansainväliselle alueelle päästäkseen käydä läpi samat matkalaukkujen penkomiset.





Kun lento sitten vihdoin lähti, oli kone edellistä huomattavasti isompi ja varustettu viihdejärjestelmällä (jossa oli wiimoten näköinen kaukosäädin). Kuitenkin ihmiset oli tungettu pienempään tilaan, jotta nukkuminen pitkällä lennolla olisi mahdollisimman tukalaa. Aluksi yritin katsoa omalla pikkunäytölläni Prinsessa ja Sammakko leffaa, mutta sitten kaikkien näytöt pimenivät ja kuulutettiin, että ne ovat epäkunnossa. Great. Mutta sitten ne saatiin vajaan parin tunnin päästä toimimaan ja katsoin leffaa, kunnes oli pakko alkaa nukkumaan. Yön aikana matkustamon lämpötila nousi ikävästi ja nukkuminen polvet suussa oli hankala kokemus. Katsoin sammakkoleffan loppuun ja ehdin vielä katsoa Precioussin. Päivällinen oli todella hyvä (riisiä ja lihaa), mutta aamupala oli lähinnä hilloa ja pullamössöä, joka ei oikein houkutellut, kun takana oli huonosti nukuttu yö ja vuorokausi ilman hampaiden pesua. Lento kesti ikuisuuden ja matkustamo oli suurimmaksi osaksi ajasta pimennetty. Lennon loppupuolella oli oikein vaikeaa yrittää kurkkia ikkunoista, kun sisään tulvi kirkasta valoa. Siperian halki lentely kesti yllättävän kauan ja bongasin Ural-vuoristonkin.




Lennon lopulla kaikkien piti täyttää kaksi Japaniin saapuvilta vaadittavaa lappua. Toinen koski tavaraa, jota ollaan tuomassa (oletko tuomassa kiellettyjä tavaroita Japaniin? Raksi ruutuun tyylisesti) ja toisessa kyseltiin osoitetta ja muita tietoja Japanissa oleilevilta. Lopulta päästiin Naritan kentälle ja jonotettiin tarkastukseen, jossa toinen lappu kerättiin ja otettiin saapujista kuva, sekä sormenjäljet. Matkatavarahihna toi nopeasti kaikkien laukut, johon emme olleet ollenkaan varautuneet, sillä oletimme ranskalaisten hukanneen laukkumme. Sitten oli lepsu turvatarkastus matkalaukuille, jossa palautettiin niitä koskeva lappu. Sen jälkeen päästiinkin jo ulos kentältä. Meitä vastassa oli Yukari, joka oli tullut auttamaan meitä, että pääsisimme vaivattomasti Sagamiharaan. Saavuimme Japaniin n. klo 19 aikoihin. Kerron myöhemmin, mitä jännää sen jälkeen tapahtui. Nyt on mentävä jo nukkumaan (kello oli täällä tätä kirjoittaessa jo neljä aamuyöllä).

2 kommenttia:

  1. Missä päin Oonoa teidän kämpät on? Etelä- vai Pohjoispuolella asemaa? Ilmeisesti Pohjoispuolella, jos Fujin supermarketti on lähellä? :)

    Kauhea kun tulee niin haikeat fiilikset lukiessa Sagami-Oonosta. Pakko päästä sinne pian takaisin. No, ehkä ensi jouluksi. :)

    VastaaPoista
  2. Heippa Liisa! Laitoin Google Mapsiin asuntomme sijainnin http://maps.google.fi/maps/ms?ie=UTF8&hl=fi&msa=0&msid=113670224953759017964.0004836b3f56d410523de&ll=35.535212,139.435279&spn=0.01025,0.019205&z=16&iwloc=0004836b4e0aa96341e50

    Olisiko muuten joitain vinnkejä, esim. "must see" kohteita Sagamiharassa? :)

    VastaaPoista