Kioto osa 1 - Nishi Honganji ja Higashi Hongashi

Keskiviikkoiltana teimme suunnitelman Kiotonmatkaa varten. Torstaina lähdimme auringonnousun aikaan juna-asemalle ja hyppäsimme Odawaraan menevään junaan. Odawaran asemalta ostimme kalliit shinkansen-, eli luotijunaliput.




Jos meillä olisi ollut turistiviisumi (jonka kaikki Japanin alle kolmeksi kuukaudeksi matkustavat automaattisesti saavat), olisimme Suomessa voineet ostaa about 200€ maksavan Japan Rail Passin, jolla voi tietyn ajan sisällä kulkea shinkansenilla niin paljon kuin kerkeää ilman lisämaksuja. Päädyimme kuitenkin nopeaan luotijunaan, sillä ajatus yöbussissa istumisesta n. 8 h ei innostanut. Maksoimme suunnilleen 100€/ suunta, vaikka bussilla olisi voinut päästä noin puolet halvemmalla. Matka oli miellyttävä ja olimme jo parissa tunnissa perillä Kiotossa.

Saavuimme kymmenen aikaan aamulla Kioton asemalle, joka oli valtava ja sekava. Ulkomaalaisia näkyi paljon ja turistitunnelmaan pääsi nopeasti. Yritimme löytää turisti-informaatiopisteen, joka pian löytyikin kyselemällä ja opastekylttejä seuraamalla aseman kakkoskerroksesta. Turistipiste oli odotetusti täynnä turisteja ja tiskien edessä näytti olevan todella epäorganisoitu kaaos, kun kaikki yrittivät kysellä opastajilta samanaikaisesti. Yritimme vain löytää jonkun kelvollisen kartan Kioton alueesta, mutta niitä oli yllättävän huonosti kaikkien eri kielisten esitteiden keskellä. Kun jonkunlainen kartta löytyi, suuntasimme ulos asemalta. Sää oli mitä parhain nähtävyyksien katselemiseen ja valokuvaamiseen.



Aseman edustalla näytti todella futuristiselta, sillä ensimmäisenä silmään pisti 131 metriä korkea Kyoto Tower-näköalatorni. Päätimme ihan ensimmäisenä järjestää itsellemme jonkun majapaikan seuraavaksi yöksi. Olimme katselleet netissä sopivia hostelleja ja suuntasimme ensin aseman lähellä sijaitsevaan Tomato Guesthouseen. Paikka vaikutti suhteellisen kodikkaalta, mutta se olikin täyteen buukattu sille päivälle. Ystävällinen vastaanoton nainen kuitenkin yritti selvittää meille jotain toista yösijaa puhelimitse. Pian nainen kertoi saaneensa meille kolmen hengen huoneen hostellista nimeltä Uno House. Nimi kuulosti todella tutulta ja huomasinkin, että hostelli löytyi Tokio Passi-matkaoppaastani. Oppaassa hostellia kuvattiin kuluneena ja vanhana, joten varauduimme siihen. Sovimme, että menemme hostellille klo 16 mennessä.

Katsoimme kartasta lähimmät temppelialueet, jotka olivat rauhallinen Nishi Honganji ja suurempi, osittain remontissa oleva Higashi Hongashi. Molemmat löytyivät helposti kartan avulla. Nishi Honganji oli rauhallinen, eikä siellä ollut suurta turistilaumaa, joten siitä oli hyvä aloittaa temppelikierros.








Matka seuraavalle temppelille taittui tavallisten japanilaisten kaupunkimaisemien halki. Idyllisillä pikkukaduilla törmäsimme pikku patsaisiin, kukkiviin puihin ja nukkuvaan moottoripyöräpoliisiin (poliisin näköinen ainakin kovasti oli). Kiotossa oli yllättävän helppo suunnistaa kartan avulla, sillä lähes koko kaupunki on rakennettu ruutuasemakaavaan. Kaupungissa on monia suunnistusta helpottavia asioita, kuten suoria pitkiä katuja ja maamerkkejä, kuten vuoret, temppelit ja Kyoto Tower. Jos kuitenkin sattuu eksymään, niin kysymällä löytää lopulta etsimänsä.







Higashi Hongashi temppelistä osa oli paketissa remontin vuoksi. Temppeli oli suurempi kuin edellinen ja täynnä puluja ja turisteja. Kuvaaminen temppelin sisällä oli kielletty. Tästä temppelistä sai kerätä kivoja pikku leimoja muistoksi.








1 kommentti: