Akihabara

Love at the first sight!



Menimme viime lauantaina vihdoinkin Akihabaraan. Olin odottanutkin jo sinne pääsemistä, sillä paikka on tunnetusti animesta ja peleistä pitävien ihmisten pääkohde Tokiossa. Akihabarassa on todella runsaasti elektroniikkaliikkeitä, erilaisia, eri valikoimilla ja hinnoilla. Vaatekauppoja ei paljon näkynyt, ellei cosplaykauppoja lasketa. On pelejä, animea ja figuureita ja kaikenlaista hilavitkutinta, mitä kuvitella saattaa.


Maid-paparazzi

Saavuimme puolen päivän aikoihin Akihabaraan ja pyörimme aluksi aseman lähistöllä. Päällimmäisenä mieleen jäivät joka kadunkulmassa mainoslehtisiään tarjoavat maid-tytöt erilaisissa hepeneissään. Akihabara on täynnä maid kahviloita ja sitä ei voi olla huomaamatta. Ideana on tarjota asiakkaille hieno teehetki ja kuninkaallista/ylisöpöä kohtelua. Tarjoilijoina toimivat maid- tai cosplayasuiset suloiset japanilaistytöt yrittävät houkutella asiakkaita kahviloihinsa Akihabaran kaduilla, mutta he eivät halua tulla valokuvatuiksi. Tästä huolimatta onnistuin saamaan paljon havainnollistavia kuvia erilaisista meidoista.


Enkeliasuinen maid, mielestäni kaikkein tyylikkäin Akihabarassa näkemäni maidasu.


Suurimmalla osalla oli vähän edullisemmat Bodylinen cosplayasut. Ehkä se on sitten juuri se idea, että asut näyttävät cosplayasuilta, vaikka ovatkin tyttöjen työasuja.


Punasävyisiä asuja ei paljoa näkynyt.


Vaaleansininen oli yllättävän suosittu väri.


Samoin tummansininen. 


Hauska sailor-henkinen asu.


Japanissa näkee todella usein erittäin lyhyitä hameita!


Awws kissankorvat...


Suosituimmat värit olivat musta x valkoinen ja sininen x valkoinen.


Pitkiä mekkoja ei turhan paljon näkynyt.


Tässä mukavan yksinkertainen asu ja hameen pituuskin miellyttää.


Tuossa on taas Bodylinetyyppinen ratkaisu, mutta plussaa Totorolaukusta.


Kyllä sen täytyy olla rankkaa, kun kokoajan on oltava niin söpö.


Tämä tyyppi ei luultavasti ollut mainostamassa maid kahvilaa, sillä kun otin kuvaa, niin hän oikein poseerasi.


Tässä muutamia maidkahviloiden esitteitä, mitä kadulla jaettiin.


Akihabara-visiitin Top-5:

1. Kotobukya
2. フィギュア(Figyuaa)
3. Super Potato
4. Kanda Myojin-temppeli
5. Yodobashi Camera



Kotobukya

Aivan aseman lähellä sijaitseva kohtuuhintainen kauppa, josta saa kaiken laista fanitavaraa animeen ja peleihin liittyen. Hyvä figuurivalikoima. Paljon Final Fantasy ja Ghibli tuotteita. Olen ollut aika nirso, mutta täältä löysin makuuni sopivia kivoja juttuja. Ostin Final Fantasy XIII Elixiriä kaksi tölkkiä ja suloistakin suloisemman Jiji pikkupyyhkeen ja -meikkipussin. Japanissa ei lähes missään yleisissä vessoissa ole käsipyyhkeitä eikä -papereita ja monet kantavatkin mukanaan omaa pientä pyyhettä. Kauppa saattaa tiettyinä aikoina olla täynnä ihmisiä, mutta me satuimme sinne, kun oli vielä väljää.








フィギュア(Figyuaa)

Tajuttoman kokoinen figuurikauppa. Alakerrassa on suljetuissa vitriineissä kalliita figuja, mutta ylöspäin kiivetessä löytyy edullisempiakin muoviukkoja. Kahdeksankerroksisen kaupan ylimmässä kerroksessa on mieletön määrä Star Wars figureita osa naurettavan edulliseen hintaan. Jos pitää vähääkään Tähtien Sodasta, on täällä käytävä. Suuriakin figuureita saa parilla tuhannella jenillä ja pienempiä muutamalla sadalla. Emme olleet uskoa joidenkin tuotteiden hintoja. Muistaakseni kolmanneksi ylimmässä kerroksessa on myynnissä pieniä ns. käytettyjä figuja, joita on voinut ostaa pikkulaatikoissa, tietämättä, mikä hahmo sieltä tulee. Täällä niitä voi ostaa läpinäkyvässä muovipussissa, mutta suositummat hahmot ovat kalliimpia. Esimerkiksi FFXIII hahmoista Vanille maksoi muistaakseni 600 - 800 jeniä, kun taas Zash vain 100 jeniä. Saman kokoisia muovimöykkyjä kaikki. Muista kerroksista löytyy mm. mechafiguja, animefiguja ja jenkkisarjakuvien figuja.







Super Potato

Kaikkea retropeleihin liittyvää. Kaupan ruma perunamaskotti on helppo tunnistaa. Vanhoja pelejä ja pelikonsoleita, jotkut todella edullisia. Esim. Nintendo 64 maksoi alle 3000 jeniä. Kaupassa on myös mahdollista pelata vanhoilla koneilla. Ylimmässä kerroksessa tupakankatkuinen peliluola, jossa kävin nopeasti nappaamassa kuvan Snakesta. Jokaisen pelinörtin unelmakauppa.









Kanda Myojin-temppeli

Kaupat itsessään olivat jo nähtävyys, mutta löysimme Akihabarasta myös perinteisempää japanilaista kulttuuria. Kävelimme vähän kauemmas asemasta ja menimme upeaan temppeliin. Vaikuttavan punaisen temppelin ympäristössä oli monia pieniä pyhättöjä patsaineen. Kaunis pieni temppelialue paikassa, jossa viimeiseksi olettaisi sellaisen olevan. Täällä oli paljon pieniä kauniita yksityiskohtia, kuten erilaisia patsaita. Kannattaa käydä hengähtämässä shoppailun lomassa.









Yodobashi Camera

Kävimme muutamassa suuressa elektroniikkatavaratalossa ja Yodobashi Camera oli ylivoimaisesti suurin ja monipuolisin kaikista. Esim. kävimme Laoxin tavaratalossa, joka oli todella kallis, pieni ja tylsä Yodobashiin verrattuna. Laoxissa oli kamalasti myyjiä, mutta ei lähes lainkaan asiakkaita. Yodobashi Camera on valtaisa tavaratalo, josta saa lähes kaikkea mahdollista elektroniikasta pyöriin ja leluihin. Hintataso on perustasoa. Kannattaa käydä ihmettelemässä. Kokeilimme mm. hierovia tuoleja. Täältä minulla ei valitettavasti ole kuvia, sillä kamerasta loppui akku, ennen kuin ehdimme tänne.


Yleistä

Otin paljon yleiskuvia Akihabaran värikkäiltä kaduilta. Turistien ihmetykseksi kaduilla näkee meidojen lisäksi esimerkiksi mielenkiintoisesti koristeltuja kulkuneuvoja. Löysimme myös kaupan, joka myy ulkomaalaisia herkkuja, kuten Fazer Mint-suklaata.












Olemme jo pitkään halunneet käydä syömässä liukuhihna-, eli kaiten-sushiravintolassa. Nyt löysimme viimein sellaisen. Paikka oli kohtuuhintainenkin. Liukuhihnalta otin lähinnä lohinigireitä, eli riisipalloja, joissa on päällä lohisiivu. Minun on tehnyt mieli niitä, mutta niitä ei saa oikein mistään, vaan aina jonkun kalliin setin mukana tulee yksi tms. Nyt pääsin taas syömään niitä ja hyviä olivat. Liukuhihnalla pyörii erivärisiä lautasia, joissa on yleensä kaksi palaa sushia. Väri kertoo hinnan. Söin suunnilleen kahdeksan lautasellista sushia ja lopuksi tarjoilijat laskivat lautaset ja summa maksettiin kassalle. Helppoa ja herkullista!





4 kommenttia:

  1. tuota... en ytään ihmettele vaikkeivät ihmiset (meidot, lolit) haluaisikaan tulla kuvautuiksi, itseäni ainakin ahdistaa jos joku ottaa kuvan ja varsinkaan kysymättä lupaa. joten pidän vähän epäreiluna että laitat heidän kuviaan tänne ja viel naureskelit viime entryssäkin siihen päälle että olipas hapanilmeinen lolita.. ei millään pahalla, mutta pitäisitkö itse siitä että sinua paparazattaisiin ja kuva laitettaisiin johonkin random blogiin? anteeksi, mutta ajattelin nyt vain sanoa. ihmisiä ne japanilaisetkin on ja jos he eivät halua tulla kuvatuiksi, arvosta heitä äläkä kuvaa. ärsyttää ihmisten ajattelemattomuus.

    VastaaPoista
  2. Mademoiselle Parapluie: Olen samaa mieltä! :)

    Anonyymi: Kadulla kuvaaminen on sallittua, jos et halua tulla kuvatuksi, älä mene kadulle huomiota herättävässä asussa. Älä nyt ainakaan mene Harajukun sillalle! Tai juokse sitten karkuun, jos haluat.

    Totta ihmeessä otan kuvia mielenkiintoisista asioista ja ihmisistä Japanissa, kun kerran olen täällä. Minä ainakin arvostan sitä, että random blogeissa on kuvia lolitoista ja meidoista ja muusta harvinaisemmista ja haastavammista kohteesta. Ei minuakaan haittaisi, jos olisin panostanut asuuni, ja joku ottaisi minusta kuvan kadulla.

    Kuten siinä viime entryssä kerroinkin, jätin kuvan suosiolla ottamatta, kun huomasin, että lolita piiloutui pylvään taakse. Ei siinä ihmistungoksessa ehdi lupia kysellä. Tietenkään en ahdistele ketään, vaan nappaan kuvan ja jatkan matkaa. Jos kohde kääntyy pois/ piiloutuu tai muuten ilmaisee olevansa erittäin haluton kuvaan, niin en ota kuvaa. Meidot ovat sitten asia erikseen, sillä tiedän, etteivät he halua tulla kuvatuiksi, mutta kyllä minä heitäkin kunnioitin kuvatessani enkä lähtenyt juoksemaan perään. Meidot haluavat lähinnä siksi piiloutua kameroilta, sillä heidän pomonsa haluaa nyhtää rahaa siitäkin.

    Ai japanilaiset ovat ihmisiä? No kiitos tiedosta, tämä tuli minulle aivan täysin yllätyksenä. Kadulla saa kuvata, joten älä valita. Kiitos kommentista. Ei millään pahalla. Ai niin, lause aloitetaan isolla kirjaimella.

    VastaaPoista
  3. Anonyymi: Myönnä pois, itsekin ottaisit kuvia jos olisit täällä. Kyllä ne japanilaisetkin räpsivät kuvia Lolitoista, Maid-tytöistä ja jopa meistä. Kaikkihan me ihmisiä ollaan.

    VastaaPoista