Hakone

Päätimme vielä käydä jossakin vähän Tokiota pitemmällä, ennen kuin pojat lähtisivät takaisin Suomeen. Otto halusi nähdä Mt. Fujin, ja Hakone vaikutti muutenkin mielenkiintoiselta vuorineen, järvineen ja tuliperäisine alueineen. Viimeiseksi viikonlopuksi oli luvattu sadetta, joten päätimme lähteä ennen sitä. Koko päivänä ei satanut, mutta valitettavasti oli pilvistä ja emme nähneet Fujia.


Perjantaina 28.5 tapasimme aamulla Sagamionossa ja lähdimme kohti Hakonea. Vaihdoimme junaa Odawarassa, josta ostimme myös Hakone Freepassit (3900 jeniä/ 2 pv). Odakyun palvelupisteen palvelu oli loistavaa. Työntekijät jopa puhuivat englantia ja Freepassin ostaminen kävi helposti. Aluksi olin ajatellut, että olisi edullisempaa olla ostamatta Hakone Freepassia, mutta kun tutustuin Hakonen eri liikennemuotoihin ja etäisyyksiin tarkemmin, totesin, että olisi ainakin helpompaa, jos vain ostaa Freepassin. Junamatka Odawarasta Hakone Yumotoon meni nopeasti. Olimme ensimmäisessä vaunussa, josta näkyi myös ohjaamoon.


Saavuimme Hakone Yumoton asemalle, josta jatkoimme ikivanhalla Hakone Tozan junalla kohti Goraa. Juna kolisteli siksakkia aina ylemmäs ja ylemmäs vehreitä vuorten rinteitä. Oli todella upeat maisemat, mutta tämä oli vasta alkua. Yritimme löytää Goran kaltevilta kaduilta Gora Park-puistoa, mutta tuloksetta. Lähdimme sitten eteenpäin (tai oikeastaan ylöspäin) "kaapelijunalla", joka oli jännittävän muotoinen kaltevaa rinnettä kulkeva vaunu.


Ensimmäinen varsinainen kohteemme oli Owakudanin rikkikaivosalue. Sounzan asemalta nousimme hiihtohissityyliseen killukkeeseen ja lähdimme killumaan kohti rikkikaivoksia. Hakone Ropeway oli kyllä hieno kokemus minulle, sillä en ole aikaisemmin kulkenut vastaavalla vempeleellä.


Saimme kulkea matkan rauhassa, sillä kukaan vieras ei tullut samaan kärryyn. Nousimme vehreää vuorenrinnettä ylöspäin ja äkkiä savuavat rikkirinteet aukenivat alapuolellamme. Hienoa oli kaikki, paitsi haju.





Kun olimme nuuhkineet tarpeeksi rikkikaasuja, jatkoimme Hakone Ropewayta alas Ashi järvelle. Ashi tarkoittaa jalkaa japaniksi ja jalan muotoinen se järvi oikeastaan onkin. Matkalla oli Fuji viewpoint, mutta oli pilvistä joten emme voi varmuudella sanoa nähneemme vilaustakaan vuoresta. Luultavasti näimme Fujin juuren, mutta huippu peittyi pilviin, joten se ei paljoa lohduttanut.



Ashi järven halki matkan oli tarkoitus jatkua erittäin mauttomilla "merirosvolaivoilla", jotka eivät sopineet ollenkaan japanilaisiin maisemiin. Järven rannassa kävimme aikamoisessa turistirysässä syömässä yli tonnin maksavat katsukaree-annokset (riisiä, currykastiketta ja friteerattu porsaanpala). Häiriötä ravintolassa aiheutti venäläinen turistiryhmä, jonka pomo ei osannut valita annosta saati sitten käyttäytyä muutenkaan asiallisesti. Pääsimme vielä heidän kanssaan samalla merirosvolaivalla purjehdukselle. Odotin koko hyisen laivamatkan ajan näkeväni Hakonemainoksissa hypetetyn punaisen portin. Portti oli kuitenkin pieni ja kaukainen, eikä ollenkaan niin mahtava, kuin mainoksissa.




Rantauduttuamme päädyimme vielä jollekin matkamuisto-ostoskadulle. Hakonen erikoisuus ovat mustat kananmunat, jotka on keitetty kuumassa lähteessä ja kuori on mustunut. En maistanut mustia munia, mutta ostin hellyttävän Kurotamago-avaimenperän Sounzan asemalta.



The ultimate turistielämyksen jälkeen jätimme turistikatraan ja suuntasimme ohikulkumatkalla bongaamaamme puutarhaan. Iloksemme sinne oli ilmainen sisäänpääsy ja jälleen maisemat olivat ihastuttavat.




Löysimme ihanat sammaloituneet kiviportaat, jotka johtivat metsäistä rinnettä alas. Vastaan tuli hitaasti, mutta varmasti pikkuinen japanilainen mummeli, joka asiallisesti tervehti meitä ja me tietenkin vastasimme. Paikka oli aivan, kuin Ghiblileffasta. Portaat johtivat kauniin lahden rantaan.




Kävelimme muinaisten jättipuiden reunustamaa kävelytietä bussiasemalle ja matkasimme kiemurtelevaa tietä Moto Hakone-kosta takaisin Hakone Yumotoon. Meillä oli vielä aika hyvin aikaa jäljellä, joten päätimme mennä kokeilemaan kuumassa lähteessä kylpemistä. Valitsimme ensimmäisen onsenin, joka oli Hakone Freepass esitteessämme: Hakone Pegonia Garden Himeshara Hot Springs. Sinne oli Hakone Yumotosta ilmainen kuljetus pikkubussilla. Freepassilla saimme sadan jenin alennuksen 1000 jeniä maksavasta onsenlipusta. Kassalta sai ostaa pyyhkeen kolmellasadalla jenillä, mutta olin ottanut omani mukaan. Sovimme, että tapaamme parin tunnin päästä sisäänkäynnillä.

Menin yksin naisten puolelle, jätin tavarani kaappiin. Ennen onseniin astumista tulee peseytyä. Peseytymistä varten naisten puolella oli pienet suihkukarsinat, jossa istuttiin jakkaralla ja peilikin siinä oli. Onsenissa ei käytetä mitään uimapukuja, vaan ollaan ihan alasti, kuten Suomessa konsanaan. Tarjolla olisi ollut poreallas sisätiloissa, mutta menin tietenkin ulkoilmaonseniin. Allas oli kaunis luontoon sulautuva kivistä rakennettu kolmiosainen rakennelma, johon kuului pikku silta, puutarha ja katos. Koko aluetta ei oltu aidattu, vaan paikasta oli viehättävä näkymä tiheään metsään. ryteikköisellä vuoren rinteellä kun oltiin, niin ei ollut pelkoa tirkistelijöistä. Lisäksi huomasin metsässä vielä piikkilanka-aitoja. Olin ainoa ulkomaalainen ja paikassa oli muutenkin vähän ihmisiä. Suurimman osan ajasta sain olla onsenissa ihan yksikseni. Lämpötila oli kyllä todella korkea, eikä vedessä voinut olla kovin pitkiä aikoja kerrallaan. Kun olin oikein pitkään vetelehtinyt altailla, lähdin pukemaan. Pojat olivatkin odottaneet minua jo tunnin, vaikka olimme sopineet ajan jolloin tapaisimme.


Matkustimme takaisin Sagamionoon ja menimme aseman lähellä sijaitsevaan yakinikuravintolaan. Paikka on edullinen ja ruoka todella herkullista. Yakinikuhan valmistetaan itse pöydässä pikku grillillä. Ohuet naudanlihapalat ovat pääasia, mutta lisäksi grillataan vihanneksia ja lihan kanssa voi tilata riisiä ja erilaisia kasviksia ja salaatteja. Tämä oli tähän asti paras ruoka, mitä olen Japanissa syönyt. Miksei Suomessa ole tällaista? Koto-ravintolassa Helsingissä söin ns. "yakinikua", mutta se oli vain lautasellinen jo kypsennettyä lihaa. Itse paistaminen on hauskempaa ja maistuukin paremmalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti