Juhannus Enoshimassa

Enoshima on kaunis saari rannikon tuntumassa noin reilun puolen tunnin junamatkan päässä Sagamionosta. Saari yhdistyy maakaistaleella mantereeseen, joten Katase-Enoshiman asemalta pääsee kävelemään saarelle. Alueella on paljon suuria hiekkarantoja ja uiminen on suositeltavaa. Juhannuksen kunniaksi olimme kutsuneet kaikki halukkaat ystävämme rantapiknikille. Päivä alkoi ihan hyvin, mutta kun lähdimme kohti Enoshimaa, alkoi sataa.


Ja kun pääsimme Nellyn, Riikan ja Erikan kanssa Enoshimaan, oli sää kauhean harmaa ja tuuli ja satoi. Olin ainoa, jolla oli sateenvarjo, mutta sekään ei kauheasti tuulesta johtuen auttanut. Kävelimme rannan tuntumassa ja päätimme mennä pitämään sadetta hiekkarannalla olevaan rakennukseen.



Rannalla oli paljon pikku rakennuksia (ehkä kahviloita tai baareja tms), joita oltiin kunnostamassa kesäsesonkia varten. Menimme yhden katoksen alle ja joku mies oli siellä maalaamassa rakenteita. Kysyimme, onko ok, että tulemme siihen istumaan ja ukko tarjosi meille oikein tuoleja. Sateensuojasta katselimme merelle ja mutustelimme eväitämme. Yukari asuu lähempänä Enoshimaa, joten hän tuli omaa reittiään ja liittyi seuraamme vasta vähän myöhemmin.


Nellyn kanssa olimme oikein varustautuneet bikineillä ja ajatelleet, että menisimme uimaan. Tilanne näytti vähän huonolta. Juhannustunnelma oli kyllä ihan osuva, sateen ropinaa kuunneltiin ja syötiin keksejä. Kävimme tarjoamassa sille raksamiehellekin keksejä. Vähän ajan kuluttua mies ilmestyi muovipussin kanssa ja siellä olikin kaikille oma jäätelö! Vaitelias ja vaatimaton miekkonen palasi taas maalaamaan runsaiden kiitosten saattelemana. Ei voinut taas muuta, kuin ihmetellä, kuinka huomaavaisia japanilaiset voivat olla ventovieraille!


Kun jätskit oli syöty, sade laantui ja Nelly päätti pulahtaa mereen. Lupasin, että jos aurinko tulisi esiin, niin menisin myös uimaan. Kävelimme rannalla ja kyllä se tuntuikin mukavalta nähdä meri ja tuntea hiekka paljaiden jalkojen alla.




Aurinko tuli kuin tulikin hetkeksi esiin pilvien takaa, joten minäkin pääsin uimaan. Vesi oli todella lämmintä. Vaikka sää onkin sateinen Japanissa kesäkuussa, ei se todellakaan tarkoita, että olisi kylmä. Ilma on todella kosteaa ja lämmintä sadekauden aikaan. Olin kuitenkin yllättynyt, miten lämmintä vesi oli, sillä Suomessa meret tai järvet harvoin ehtivät kesän aikana lämmetä tuollaisiksi. Yksi hyvä puoli sateisessa säässä oli, ihoni ei päässyt palamaan!


Kun olimme lähdössä rannalta otimme vielä yhteiskuvan ystävällisen ukkelin kanssa. Hän juoksi vielä peräämme ja halusi antaa osoitteensa, johon hän toivoi, että lähettäisimme kuvan. Aika liikuttavaa, voisin teettää kuvan Bic kamera-kaupan valokuva-automaatissa ja lähettääkin.


Lähdimme junalla kotia kohti, mutta jäimme Fujisawassa pois ja menimme yhdessä syömään yakinikua. Sagamionon yakinikuravintolalle se ei kyllä vetänyt vertoja, vaikka herkullista olikin.


Meidän täytyy kyllä käydä Enoshimassa paremmalla säällä uudestaan, sillä paikka on todella kaunis. Lähellä sijaitsee myös Kamakura, joka vaikuttaa myös todella hienolta paikalta. Merenrannan tuntumassa ei ole hassumpaa viettää viikonloppuja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti