Viimeinkin lolitana Harajukussa!

Kaikki ovat varmaan huomanneetkin, että olen kiinnostunut japanilaisista katutyyleistä. Harajukussakin on tullut jo monesti käytyä, mutta vasta toukokuun viimeisenä sunnuntaina pääsin paikan päälle asiaan kuuluvassa asussa. Näytin pojille vähän Yoyogipuistoa, joka oli sunnuntaista huolimatta aika hiljainen.


Yleensähän Yoyogi-puistossa on runsaasti katutaiteilijoita ja muita hauskoja tyyppejä sunnuntaisin, mutta ehkä pilvinen sää ja melko aikainen ajankohta olivat syynä esim. siihen, ettemme nähneet ollenkaan elviksiä, eikä juurikaan cosplayereita tai lolitoja. Pari kuitenkin bongattiin:



Tuntuu vähän siltä, että nykyään Harajukun siltakaan ei ole kovin suosittu kohtaamispaikka omaperäisesti pukeutuville ihmisille. Ehkäpä turistilaumat ovat ajaneet asian harrastajat muualle. Esimerkiksi Shinjukun Marui One/OIOI tavaratalo on huomattavasti otollisempi paikka bongata upeita asuja. Tavaratalossa myydään runsaasti lolitaan ja muihin tyyleihin liittyviä vaatteita ja asusteita kätevästi samassa paikassa. Lisäksi paikka on kätevä, kaikki tiet vievät Shinjukuun suurelle asemalle. Lisäksi se tosiasia, ettei tavaratalossa sallita valokuvausta, voi olla yksi hyvä syy ujommille lolitoille. Puistossa oli joku kaninkasvattajien kokoontuminen, sillä näimme suuren piknikseurueen ja kaikilla oli pupu mukana. Myös hieman robottimaista tanssia tanssiva miekkonen nähtiin ja lisäksi taitava bordercollie isäntineen.


Pääsin viimein kunnolla käyttämään huhtikuussa Closet Childista ostamaani skottiruudullista Metamorphosen mekkoa. Kiitos Joonalle ja Otolle valokuvauksesta! Tässä näitä tulee:





Yoyogi-puistossa oli runsaasti asuuni sopivia kukkapuskia! Yllättävää kyllä, hiukseni pysyivät itseasiassa todella hyvin kiharoilla. Ostin "Cape"-merkkistä hiuslakkaa lähimmästä ruokakaupasta ja se onkin osoittautunut todella tehokkaaksi. Plussana on, ettei se haisekaan miltään. Selvisin ilman alushametta mainiosti, sillä mekko on itsestään noin tuuhea.







Emme viipyneet Harajukussa kovin kauaa, vaan lähdimme kohti Sagamionoa. Matkan varrella kävimme Shimokitazawassa Cune-nimisen vaatemerkin liikkeessä. Cunella on mm. hienoja printti T-paitoja, joissa esiintyvät hauskat maskottihahmot. Pojat ostivatkin itselleen sieltä paidat.



Jatkoimme Sagamionoon ja päätimme mennä vielä viimeisen kerran ennen poikien Suomeen lähtöä yhdessä syömään. Suosikki paikkamme, yakinikuravintola, oli vielä suljettu, mutta hyvää kannattaa odottaa. Kun odotimme ravintolan avautumista, kävimme läpi lähialueen ruokakaupat Sanwan, Food Gardenin ja Fujin. Paljon karkkia, maustekastikkeita ja misokeittoa tarttui mukaan. Halpoja ja hyviä tuliaisia Suomeen viemisiksi!



Ennen ravintolaa esittelin vielä asuntoni pojille. Olimmekin ensimmäiset asiakkaat yakiniku-paikassa ja ruoka oli jälleen erinomaista.

2 kommenttia:

  1. Kiinnostaisi kuulla, että minkälaista silmäilyä sait asusi kanssa itse japanilaisilta? Japanilaisia katutyylin kantajia ja lolitojahan sillalla ja mainitsemassasi ostoskeskuksessa varmasti tulee päivittäin vastaan paikallisille, mutta koitko että sinua katsottiin jotenkin erilailla koska olet ehkä vaaleana vierasmaalaisena harvinaisempi näky? :)

    Nätti asu ja ihania kuvia! Varsinkin kolmas kuva kukkapensaikon edessä on ihana ja suloisen 'nukkemainen'. :)

    - Nina

    VastaaPoista
  2. Itse en yleensä huomaa, jos joku minua tuijottaa, mutta ainakin Otto väitti, että monet japanilaiset kiinnittivät minuun paljon huomiota. Harajukussa huomasin, että jotkut japanilaiset osoittelivat ja sanoivat kawaii tms. Myös ulkomaalaiset turistit halusivat kuvata. Voi olla, että en vain huomannut, mutta minusta tuntui, että minuun kiinnitettiin enemmän huomiota Harajukussa, kuin Sagamionossa, vaikka Sagamionossa ei melkein koskaan törmää ulkomaalaisiin, saati sitten lolitoihin. Varmaan Harajukussa on totuttu osoittelemaan ja kommentoimaan herkemmin.

    VastaaPoista