Pelihallit

Kun tulin Japaniin ja huomasin ensimmäisen kerran pelihallien UFO-catcherit, ajattelin, ettei minua kyllä saisi tuhlaaman rahojani moiseen. Kuitenkin kokeilin muutaman kerran, mutta en kyllä ikinä mitään saanut. Nyt haluan aina käydä kiertämässä halleissa ja nähdä millaisia palkintoja niissä on. Usein palkinnot ovat erikokoisia pehmoleluja tai figuureita, mutta UFO-catchereissa voi olla kaikkea mahdollista: lompakoita, kelloja, hajuvesiä, jäätelöä, karkkia ja eläviä kaloja.




Perinteisten koura-automaattien lisäksi on olemassa mitä mielikuvituksellisempia palkintokoneita. On sellaisia, joissa kone vain arpoo, saatko palkinnon ja sellaisia, joissa pitää saada tikku tökättyä pieneen reikään. Yksi erikoisimmista on kone, jossa on pyörivällä alustalla suutaan aukovia muovikaloja, joiden suuhun ongenkoukku pitää saada.


Pelihallit ovat usein monessa kerroksessa ja UFO-catchereiden lisäksi niissä on luonnollisesti erilaisia pelejä, kuten esimerkiksi tanssi- ja rytmipelejä, ammuskelupelejä ja autopelejä. Lisäksi pelihalleista löytyy usein purikurakoppeja, joissa voi ottaa muistoksi valokuvia kavereiden kanssa.


Pachinkohallit ovat sitten erikseen. Pachinko on erittäin suosittu kuulilla pelattava peli, mutta emme ole sen tarkemmin tutustuneet siihen, sillä jo pachinkohallin ovella tulee sellainen kaikkia aisteja järkyttävä kakofonia, vilkunta ja tupakan haju, että ajatuskin sisään astumisesta puistattaa. Pelihallitkin ovat meluisia, mutta sentään siedettävällä tasolla. Valtavia pachinkohalleja löytyy kaikkialta ja Sagamionossakin on muutama sellainen.



Iltaisin pitkän päivän jälkeen pelihimo kasvaa ja meille on jo muodostunut perinteeksi, että Tokiossa ollessamme menemme Riikan kanssa arcadepelihalleihin kokeilemaan UFO-catchereita. Shinjukussa, jossa usein vaihdamme Sagamionon junaan, on hyvä käydä samalla Taito Stationissa. Taito Stationin palkinnot ja systeemi ovat tähän asti olleet parhaita. Nimensä mukaan tässä pelihallissa taito ratkaisee.


Akihabarassa on myös suuri valikoima erilaisia catchereita, esim samainen Taito Station ja pari Segan arcadepelihallia. Catchereiden palkinnot vaihtuvat kausittain ja uusia palkintoja tulee vanhojen tilalle. Kun saavuimme Japaniin, oli tarjolla paljon suuria Hatsune Miku figuja ja runsaasti Nyanpire-pehmoleluja. Nyt näitä on enää harvoissa paikoissa ja tilalle on tullut mm paljon Neon Genesis Evangelion figuja.


Paras tapa saada halvalla figuja, on yrittää sellaisista laitteista, joissa laatikoihin on kiinnitetty kahva tai rengas. Pelkän pahvilaatikon saaminen on todella vaikeaa, sillä suurimman osan ajasta UFO-catcherin koura tarttuu pakettiin vain löysästi. Silloin tällöin koura puristuu kunnolla palkinnon ympärille, jolloin palkinto on mahdollista saada. Kahvasta vetämällä palkinto on helpointa saada putoamaan.


Kuitenkin lähes aina palkinnon saaminen vaatii monta yritystä, sillä pakettia pitää vähitellen ujuttaa lähemmäs ja lähemmäs. Riikka hoitaa tämän puolen.


Minä käyn muutaman epäonnistuneen yrityksen jälkeen pyytämässä henkilökunnan poikia apuun. Usein he myös pyytämättä avaavat lasikopin ja siirtävät palkinnon reilusti reunemmalle. Joskus käy myös niin, että paketti kaatuu tavoittamattomiin ja silloin ainakin on parasta pyytää apua. Olen kuullut, että joskus vain paketin kaatamalla (ilman, että se putoaa luukkuun), voi saada palkinnon. Kannattaa siis olla yhteydessä henkilökuntaan, sillä he saattavat vaikka avata kaapin ja ojentaa palkinnon sinulle. Meille ei kyllä ole näin käynyt, mutta hauskintahan on itse saada palkinto putoamaan.


Asakusassa vietetyn päivän jälkeen menimme taas Shinjukun Taito Stationiin. Nyt sitten tavoitteena oli saada toinenkin Miku-soittorasia, mutta ei se siihen jäänyt. Riikka kokeili vielä ihan huvikseen muitakin figuja, joissa oli sellainen kahva. Hän onnistui saamaan jokaisen figun, jota hän yritti ja jotkut jopa alle viidellä yrityksellä. Kun olimme jo keränneet kaksi kassillista palkintoja, alkoivat ihmiset jo tuijottaa. Tässä tuon päivän saalis (lukuun ottamatta toista Miku-soittorasiaa, jonka Riikka pyydysti viikon aikaisemmin):


Se ilta oli onnekas, mutta seuraavana päivänä, kun menimme kokeilemaan Ikebukuron pelihalleja, ei onnistanut. Ikebukurossa on runsain mitoin hyviä pelihalleja ja palkintoja, mutta emme löytäneet yhdestäkään kahvallisia palkintoja. Isojen pehmolelujenkin saaminen on aika hankalaa, ellei lelu ole otollisessa paikassa. Joona onnistui täällä ollessaan saamaan UFO-catcheristä minulle hassun Kuroneko-kissapehmolelun muistaakseni yhdellä yrityksellä.


Ja tietenkin Mikun:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti