Arashiyaman apinat

Vietettyämme ensimmäisen yön Tokiossa lähdimme viikon kestävillä Japan Rail Passeilla kiertämään maata. Ensimmäinen etappi oli Kiotossa. Halusin palata Kiotoon nyt uudestaan, vaikka olinkin käynyt siellä vaihtovuonna. Nyt minulla oli paljon enemmän tietoa minne kannattaisi mennä. Ensimmäisenä päivänä lähdimme Kioton keskustasta lyhyen matkan päässä sijaitsevaan Arashiyamaan. Arahiyama on viehättävää ja vehreää aluetta jossa on seudulle tyypilliseen tapaan myös paljon temppeleitä. Se mikä sai minut varsinaisesti kiinnostumaan Arashiyamasta, oli vuorella sijaitseva apinapuisto.


Arashiyaman ostoskadulla näkyi monia perinteiseen japanilaiseen tyyliin pukeutuneita ihmisiä.




Kuumana päivänä oli mukava päästä virtaavan veden äärelle. Togetsukyo-sillan ylitettyämme saavuimme metsäisen vuoren juurelle. Etsimme reittiä apinapuistoon ja pian löysimmekin siihen viittaavia opasteita.


Iwatayama Monkey Park

Vuoren juurella oli pieni mökki, josta ostettiin 550 yeniä maksava lippu puistoon. Sieltä alkoi kiipeäminen vuorelle idyllistä polkua pitkin. Matkan varrella oli useita apinoista kertovia kylttejä ja varoituksia, ettei apinoita esimerkiksi saisi tuijottaa silmiin tai ne voisivat suuttua.



On aina yhtä viihdyttävää lukea ja yrittää tulkita japanilaisia "englanninkielisiä" kylttejä.



Olimme taivaltaneet jo melko korkealle, kun huomasin ensimmäiset apinat. Olin yllättynyt kuinka rauhallisesti ne oleilivat eivätkä välittäneet ohi kulkevista ihmisistä ollenkaan. Olin kai odottanut, että apinat ryntäisivät heti ihmisten tavaroiden kimppuun ruoan toivossa.



Vuoren huipulla 160 metrin korkeudessa oli apinoiden ruokintamökki, johon olisi voinut mennä sisälle ja sieltä käsin turvallisesti ruokkia ulkopuolella olevia apinoita verkon läpi. Pysyttelin kuitenkin ulkona kuvaamassa. Oli kyllä todella upeat maisemat Kyoton ylle!



Rakastan eläinten kuvaamista, erityisesti eksoottisempien eläinten, joita ei niin usein näe. Parasta on, kun ne ovat vapaina omassa elinympäristössään. Nämä karvaveijarit päästivät lisäksi kuvaajan lähietäisyydelle, eivätkä lainkaan näyttäneet häiriintyvän paparatseista.




Mutta ehkä kaikkein parasta oli vauva-apina! Otin siitä valtavan määrän kuvia, mutta se oli niin vilkas liikkeissään, että onnistuin vangitsemaan sen tarkasti vain muutamaan kuvaan. Oli kuitenkin hauska katsella sen kiipeilyä ja temppuilua.



Edes pikkuapinan äiti ei suuttunut kuvaamisesta ja sain suloisia yhteiskuvia kummastakin.



Apinapuisto oli ehdottomasti käynnin arvoinen kohde, todella lyhyen matkan päässä Kioton keskustasta. Jos eläimet ovat lähellä sydäntä, voin suositella. Tämä oli paljon mukavampi kokemus, kuin esimerkiksi Uenon eläintarha, jossa eläimet kyhjöttivät ahtaissa häkeissään.



Ajattelimme vielä Arashiyaman visiitin lopuksi lähteä kävelemään umpimähkään pikkukaduille. Siellä olisi ollut monia kiinnostavia temppeleitä, mutta kuten niin usein aikaisemminkin, niin taas olimme liian myöhässä. Temppelit menevät monesti kiinni jo klo 16-17, joten temppeleihin painottuvalla kiertomatkalla on hyvä lähteä aikaisin aamulla liikkeelle.


Kuljimme myös bambulehdon ohi. Olin lukenut joistakin matkailusivuilta, että bambulehdot olisivat Arashiyaman parasta antia, mutta minusta ne eivät paljon poikenneet Harajukussa sijaitsevan Meiji Jingu temppelialueen metsistä.



Eksyimme lopulta jollekin asuinalueelle, jossa oli kivoja erilaisia taloja. Ilta alkoi pimetä, joten halusimme vähitellen löytää takaisn asemalle ja palata hostellille. Huomasimme paikallisen näköisen pariskunnan ja menimme kysymään japaniksi suuntaa asemalle. He osoittautuivat kiinalaisiksi vaihtareiksi, jotka onneksemme puhuivat englantia, mutta olivat itsekin eksyneet ja etsimässä tietä asemalle. Lähin asema sattuikin olemaan suljettu, mutta lähdimme etsimään seuraavaa asemaa. Löysimme lopulta pois Arashiyamasta. Myöhemmin tajusin, että K-on animessa yhdessä jaksossa sarjan hahmot vierailevat myös samassa apinapuistossa ja eksyvät samaiselle alueelle, jossa me harhailimme.



 Illalla Kioton keskustassa kävimme tunnelmallisessa, hyvin japanilaisessa katukeittiössä ostamassa okonomiyakia. Halusin pystyä vertaamaan Kioton okonomiyakia Hiroshiman vastaavaan tulevina päivinä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti