Mokuhankan - Japanilainen puupiirrostyöpaja

Vuoden viimeinen päivä alkoi aamupalalla ja sitten suuntasimme Asakusaan. Olimme varanneet etukäteen netissä ajan Mokuhankan puupiirrostyöpajaan, jossa saa itse painaa kuvia käsin kaiverretuilla puupiirroslevyillä. Meidän olohuoneestamme kotosuomesta löytyi jo ennestään kolme täältä peräisin olevaa perinteisin menetelmin tehtyä puupiirros-printtiä. Mokuhankan on tunnetuin nokkelista printeistään, jotka on tehty perinteisellä japanilaisella puupiirrostekniikalla, mutta aiheina ovat mm nykyaikaisemmat suositut pelihahmot. Jos haluat tietää tarkemmin aiheesta, Mokuhankanin perustajalla David Bullilla on runsaasti videoita tähän ikiaikaiseen käsityötekniikkaan liittyen.




Olimme paikan päällä hieman etuajassa, joten hyötykäytimme ajan turistikuvien ottamiseen! Mokuhankanin työpaja on pieni, tyylikäs ja perinteikäs. Itse David Bull otti meidät vastaan oikein ystävällisesti ja olo tuntui todella tervettulleelta. Joimme kupit macha lattea ja keskustelimme puupiirrännän nykytilasta Japanissa. Saimme kuvan, että nykyään todelliset mestarit ovat harvassa ja taito on katoamassa. Kun tämän ymmärsi, tuntui hienolta päästä kokemaan itse pieni pala tätä katoavaa kansanperinnettä. David opetti painotekniikan eri vaiheet ja hetken kuluttua pääsimme itse kokeilemaan nelivärisen kuvan painamista.






Painaminen ei ollut helppoa, mutta pääsimme ihan hyvin jyvälle. Ehkä tässä on yksi tulevaisuuden ammattivaihtoehto! Saimme kaikessa rauhassa tehdä niin pitkään kun halusimme, sillä seuraavan ryhmän tuloon oli vielä reilusti aikaa. Pääsimme myös vilkaisemaan ammattilaista printtien tekijää työssään. Tekeillä oli vielä salainen uusi printti! Lupasimme olla vuotamatta kuvia nettiin ennen aikojamme.




Studiosta löytyi pieni nurkkaus, jossa myytiin printtejä. Ostimme vielä yhden kotiin vietäväksi. Se sopikin hyvin kasvavaan taidekokoelmaamme! Suosittelen tätä "Print Party"-elämystä kaikille, jotka haluavat kokeilla tätä tekniikkaa ja kokea itse tekemällä perinteistä japanilaista kulttuuria. Japaniakaan ei tarvinnut osata, sillä työpaja oli kokonaan englanniksi.




Vielä vuoden viimeiset asukuvat Asakusan kaduilla. Sitten olikin luvassa uudenvuoden aattoillan juhliminen! Seuraavaksi kirjoitan perinteisestä uudenvuoden paraatista.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti